Ready Steady Go -leiri Rokualla 2020
Hei, olen Oona Niemi Juuasta ja osallistuin tänä kesänä Rokualla 27.7.30.7 pidettyyn Ready Steady Go! -4H-leiriin jonka suunnittelivat ja toteuttivat ryhmä aiemmilla pohjoismaisilla 4H-leireillä olleita ohjaajia yhteistyössä Muhoksen 4H-yhdistyksen kanssa!
Ready Steady Go! -leiri oli valmentava leiri kesän 2021 pohjoismaista 4H-leiriä varten joka pidetään Ruotsissa Hallandin läänissä 17.7-24.7.2021 teemalla ”Together To Get There”.
Seuraavaksi aion kertoa omasta kokemuksestani tällä Rokuan leirillä!
Kun lentopallo, leirihaalarit ja iloinen mieli olivat repussa mukana, matkani leirille saattoi saada alkunsa. 26.7 lähdin aamulla Juuasta ja Olin Oulussa myöhään iltapäivällä. Pääsin yöpymään hyvän kaverini luona joka oli myöskin tulossa leirille ohjaajaksi! Itsekin sain sitten vähän ohjaajan vastuuta!
Pohdimme yhdessä leiriä vastaavana iltana ja yönä että mitä päiväjärjestykseemme seuraavien neljän päivän aikana kuuluu ja mitä pitää vielä hoitaa ennen leiriä.
Tulee ensimmäisen leiripäivän aamu, tiesimme että leiriläiset saapuisivat vasta n. klo 16 iltapäivällä mutta meillä oli vielä paljon tehtävää, joten lähdimme liikkeelle varhain.
Lähdimme ajamaan Muhokselle jossa tapasimme yhden leirinohjaajista ja jonka kanssa suoritimme leirille tarvittavat ruokaostokset sekä parit muut olennaiset hommat, kuten Muhoksen uuden perinneruuan keräämisen (joka on muuten retiisi) iltaa varten.
Matka jatkuu Muhokselta Rokuan leirikeskusta kohti mutkaista metsätietä pitkin monien ”olisiko meidän pitänyt kääntyä tuosta?!” -tilanteiden saattelemana.
Tultuamme leirikeskukselle, aloimme purkamaan autoja tavaroista ja ostoksista, jolloin alkoi tiloihin tutustuminen sekä alkuvalmistelut.
Alkuvalmisteluihimme kuuluivat esimerkiksi perunoiden kuorinta kokki-ohjaajaamme varten, nimikylttien teko leiriläisille sekä tiloihin tarvittavien resurssien täyttäminen.
Kun viimein saimme valmistelut tehtyä, oli aika jo kylmäksi menneelle lounaalle, joka juosten noudettiin Hesburgerista ennen kuin lähdimme Rokuan suuntaan!
Eikä aikaakaan kun leiriläiset ja loput ohjaajat tulivat bussilla leiripaikalle jolloin alkoi nimenhuuto ja nimilappujen sekä haalarimerkkien jakelu leiriläisille ja ohjaajille jonka jälkeen päästiin tärkeimpään eli käytännön juttujen kertomiseen.
Porukkamme koostui n. 30 henkilöstä joista moni oli tuttuja jo aiemmilta leireiltä, mutta mukana oli myös mukavasti untuvikkoja!
Kun kaikki olivat majoittuneet, oli aika jakaa porukka pienempiin ryhmiin vastuuta kantamaan ja ryöstettäviä lippuja suunnittelemaan, mutta ennen sitä nautimme herkullisen päivällisen, nami!
Päivällisen jälkeen menimme ulos ja pelasimme muutamia tutustumisleikkejä, jotta saatiin jää rikottua! Leikit menivätkin kivasti naurun ja hymyn sekaisessa melskeessä! Tämän jälkeen pääsimme sisälle valkoisen tyynyliinan ylle suunnittelemaan jaettuihin ryhmiin kunkin ryhmän oman leirilipun, jonka oli tarkoitus olla ryöstettävänä ja jota piti varjella suurinpiirtein hengellään! Hienoja lippuja saatiinkin ja nehän hävisit melkein heti!
Pienen vapaa-ajan jälkeen alkoi leirikulkue jossa marssi siniseen ja valkoiseen pukeutuneita nuoria ympäri Suomen leirikeskuksen läpi laulaen ja nauraen! Huutaa ei uskallettu vastarannan mökkiläisten takia.
Kulkueen jälkeen alkoi iltaohjelma johon kuului esimerkiksi uintia, saunomista, lautapelejä ja maakuntien maistiaisiin tutustumista, kuten esimerkiksi Pielisen Kalajalosteen trendikkääseen järvimuikkuun Pohjois-Karjalasta, Muhoksen kasvimaakerhon retiiseihin Pohjois-Pohjanmaalta sekä Sastamalan Karkunlimppuun Pirkanmaalta!
Ensimmäinen päivä putkessa, mitähän seuraava päivä tuo tullessaan? Otetaan selvää!
Toisen päivän aamu alkoi musiikilla, kovalla musiikilla jota ohjaajat kävivät soittamassa leiriläisten teltoilla ja huoneilla jotta herättäisiin upeaan päivään ja maittavalle aamupalalle!
Aamupalan syötyämme yksi ohjaajistamme piti koko porukalle aamujumpan ja pelasimme parit ulkoleikit jotta varmasti heräisimme! Ai niin, reippailun jälkeen luimme myös leirikirjeitä joita leiriläiset saivat kirjoittaa toisilleen!
Liikunnasta siirryimme työpajoihin joita oli erilaisia! Teimme esimerkiksi paracord-rannekkeita, ristipistoa ja käytettiinhän halukkaita myös sieniä tunnistamassa!
Seuraavaksi vuorossa lounas ja sen jälkeen alkoi leirimuistelot jonka aikana muistelimme edellisten vuosien isoja PM-leirejä ja kokeneemmat leiriläiset kertoivat uusille ja aloitteleville leiriläisille millaisia kokemuksia sieltä on saanut. Esimerkiksi Nurmeksen Hyvärilässä 2015 pidetyssä leirissä kokeneempi leiriläinen kertoi kuinka Venäjän Karjalan 4H:laiset olivat keitelleet sienimuhennosta kun taas Norjan Sarpsborgissa pidetyllä leirillä Suomen 4H:n jäsenet pitivät iltaohjelman suomeksi kostoksi ja opetukseksi muille skandeille siitä, että ohjelma olisi syytä vetää englanniksi jotta kaikki ymmärtäisivät!
Tämän jälkeen jatkoimme työpajoissa aloittamiamme ristipistoja, paracord-rannekkeita ja paljon muuta.
Ruokailun jälkeen meille tuli leirikeskukselle esiintymään 4H-yritys, bändi nimeltä The Precisioners, jotka esittivät erilaisia melodisia rock -covereita ja myös omia kappaleitaan, yleisö ihastui todenteolla ja eikös halukkaat saaneet myös nimmarit bändiläisiltä!
Sitten olikin jo aika iltaohjelmalle uimisen, saunomisen ja iltanuotion parissa!
Siirtykäämme kolmanteen leiripäivään:
Aamupalat nassuun saatuamme oli aika reippailulle: lähdimme lähes koko porukka patikoimaan Rokuan kansallispuistoon ja siellä sijaitsevalle Pookivaaralle. Tie oli pitkä ja harjuinen, mutta kaiken sen hikoilun ja tuskailun arvoinen.
Pookivaaralla sijaitsi vanha palovartijan torni joka toimii nykyään näköalatornina, eikä ihme! Maisemat olivat henkeäsalpaavat! Olisi jäänyt korkeanpaikan kammoisia harmittamaan jos eivät olisi rohkeasti menneet katsomaan mitä ylhäällä on!
Samassa pidimme evästauon ja paistoimme makkaroita Pookivaaralla olevassa kodassa.
Paluumatka ei mennytkään niin mutkattomasti: osa leiriläisistä onnistui eksymään muusta leiriporukasta, mutta neuvokkaat nuoret ymmärsivät kulkea seuraavaa isompaa mökkitietä pitkin päätyen leirintäkeskuksesta vastapäätä olevalle mökkialueelle! Ja eikun järven reunaa kiertämään, onneksi oli kuitenkin verkkoyhteys että pystyi kysymään lisäohjeita!
Patikoimasta selvittyämme saimme pitää hetken hengähdystauon, mutta osaa vielä haluutti pihalle!
Pieni tihkusade ei haitannut porukkaa, kun haluttiin lentopallokenttä pystyyn männikköön! Vaikka alue olikin matala siihen nähden mitä nurmikentällä pelattaessa olisi ollut, saimme kuitenkin kunnollista peliä aikaiseksi vaikeuksista huolimatta!
Päivällisen jälkeen oli aika valmistautua viimeisen illan ohjelmaan: Vietimme yhdessä porukan kanssa Green Evening -tapahtuman johon kaikki somistautuivat vihrein asustein ja vaattein.
Ohjelmaan kuului esimerkiksi musiikkia, erilaisia tansseja, tietovisa sekä korttipelejä!
Illan päätteeksi halukkaat pääsivät vielä uimaan ja saunomaan sekä iltanuotiolle paistamaan räiskäleitä!
Siirtykäämme haikeana viimeiseen aamuun leirillä:
Aikaisen aamupalan jälkeen pidimme vielä viimeisen energizer hetken jotta heräisimme viimeöisen juhlinnan jälkeen.
Oli aika pakata tavarat ja siistiä tilat yhteisvoimin jossa vierähtikin tovi!
Itkun ja naurun sekaiset hyvästit sanottuamme muut leiriläiset lähtivät takaisin kohti Oulua.
Jäimme vielä kahden muun ohjaajan kanssa siistimään tilat loppuun ja lukitsemaan ovet sekä poimimaan sieniä, mikäs sen mukavampaa!
Sitten pääkysymykseen: Mitä muutoksia nuorten elämässä tapahtui projektin seurauksena?
Monet vastasivat että heidän ihmissuhteet muuttuivat: Nuoret saivat leirillä uusia kavereita ja jo ennestään tuttuihin kavereihin luotu suhde syveni leirin aikana!
Myös omakohtaisena kommenttina voin sanoa että kiinnostus ruotsin kieleen heräsi enemmän tämän leirin aikana!
Kysyin myös leiriläisiltä muutaman lisäkysymyksen joihin sain vastauksen yhdeltä leiriläiseltä:
-Mikä oli mielestänne leirillä innostavaa?
-Mikä oli mielestänne haastavaa?
-Mitä opit itsestänne ja ryhmässä toimimisesta?
Leiriläinen vastasi että leirillä innostavaa oli mukavat ihmiset ja hauska toiminta!
Hankalaa oli taas välillä keskittyä yhteen asiaan jolloin tuli vähän sählättyä.
Leiriläinen oli oppinut leirin aikana olevansa todella ihmisläheinen ja sosiaalinen ja hän oli huomioinut ryhmässä toimimisessa sen että hän on hyvä toimimaan ryhmässä ja ryhmäprojekteissa!
-Oona Niemi, Pielisen 4H-yhdistys, Juuka